Kirjoittajat: Minna Halonen, VTT Oy ja Silja Huttunen, Toimisto2030 Oy
Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmällä voidaan tukea tulevaisuusvallan yhteiskunnallista laajentumista. Kun tietoisesti laajennetaan sitä ihmisten piiriä, jotka pääsevät keskustelemaan tulevaisuudesta, yhä useampi voi nähdä oman toimintansa olevan suhteessa tulevaisuuden muodostumiseen. Kun opitaan kyseenalaistamaan ja toisaalta itse vaikuttamaan jaettuihin tulevaisuudenkuviin, ollaan tiellä haastamaan tulevaisuutta koskevaa valtaa ja tuetaan sen jakamista.
Tässä blogitekstissä tutkija Minna Halonen avaa Tulevaisuustaajuus-menetelmän vaikutusarvioinnin huomioita, ja menetelmää laajasti soveltanut sosiaalipsykologi Silja Huttunen jakaa vinkkejä menetelmän vaikuttavaan soveltamiseen.
Arviointitutkimuksen tuloksia ja käytännön kokemusta
Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy tutki Sitran kehittämän Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän vaikutuksia. Tulevaisuustaajuus on kaikille avoin työpajamenetelmä toisenlaisten tulevaisuuksien rakentamiseen. Opas menetelmään ja sen materiaalit ovat kaikkien vapaasti saatavilla Sitran sivuilla. Tulevaisuustaajuuden tavoitteena on lisätä osallistujien kykyä kuvitella erilaisia tulevaisuuksia ja toimia toivotun tulevaisuuden toteutumiseksi.
Työpajamenetelmä koostuu neljästä osiosta:
1) Intro ja tulevaisuusherättely
2) Haasta olettamuksia tulevaisuudesta
3) Kuvittele toivottava tulevaisuus
4) Toimi ja vaikuta tulevaisuuteen
Arviointitutkimuksessa Tulevaisuustaajuus-menetelmän vaikutuksia tarkasteltiin yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasolla. VTT keräsi aineistoa Tulevaisuustaajuus-menetelmän arviointiin itsearvioinnin, haastattelun, osallistavan arviointipajan, kyselyn ja havainnoinnin keinoin. Aineisto kerättiin syyskuun 2021 ja huhtikuun 2022 välisenä aikana.
Tässä blogissa yhdistämme käytännön kokemuksia arviointitutkimuksen antiin. Tavoitteenamme on tarjota konkreettisia argumentteja ja vinkkejä menetelmän soveltajille, esim. koordinaattoreille, yhteisöpedagogeille, fasilitaattoreille ja opettajille, yhteiskunnan eri sektoreilla.
Tulevaisuustaajuus muuttaa ajattelua ja innostaa toimimaan toisin – tutkitusti
“Tämän pitäisi olla kaikille pakollista!”, on palaute, joka hämmentävän usein kuuluu Tulevaisuustaajuus-työpajan osallistujan suusta. VTT:n arviointitutkimuksessa saatiinkin selkeitä viitteitä siitä, että Tulevaisuustaajuus muuttaa ajattelua ja innostaa toimimaan toisin. Tulevaisuustaajuus-menetelmällä pyritään vahvistamaan tulevaisuusajattelun ja muutoksen tekemisen taitoja niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin tasolla.
VTT:n arviointitutkimuksen mukaan menetelmän vaikutukset näkyivät kaikkein selvimmin yksilötasolla: osallistujien kokemus omasta osaamisesta tulevaisuusajattelun saralla vahvistui työpajoissa.
Pohdittavaksi: Kun mahdollistamme pääsyn tulevaisuuskeskusteluihin Tulevaisuustaajuus-työpajan muodossa esim. kouluissa, työpaikoilla ja kaupungeissa, ja sen myötä osallistujien kokemus omasta tulevaisuusosaamisesta vahvistuu, mitä se saa aikaan yhteiskunnassa?
Yhteisötasolla selkeimmin vahvistui valmius haastaa organisaation tai muun yhteisön näkökulma tulevaisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin orastavia muutoksia valmiudessa kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia yhteisössä.
Pohdittavaksi: Tulevaisuudentutkija Fred Polakin mukaan kyky kuvitella parempaa tulevaisuutta vaikuttaa olennaisesti yhteiskunnan kykyyn selviytyä haasteista. Mitä tapahtuu yhteisössä, jossa on valmiuksia kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja taitoa sanottaa niitä ääneen?
Yhteiskunnan tasolla arviointitutkimus toi alustavaa näyttöä siitä, että Tulevaisuustaajuus mahdollistaa tasavertaisen pääsyn tulevaisuuskeskusteluihin erilaisille kansalaisryhmille. Tutkimus herätti kysymyksen siitä, miten menetelmän käyttö laajenee eri kansalaisryhmille ja tukee tulevaisuuskeskustelua erilaisten sosiaalisten ryhmien sisällä ja välillä sekä yli valta-asetelmien. Nyt käynnissä olevat Tulevaisuustaajuuden sovellukset kouluissa ovatkin hyvä esimerkki siitä, miten kaikki mukaan ottavaa tulevaisuuden tekemistä voidaan saada sisäänrakennettua yhteiskuntaamme.
Pohdittavaksi: Millainen painoarvo yhteiskunnallisen tason tulevaisuususkolle ja tulevaisuuskeskusteluille annetaan sinun lähiyhteisöissä? Mikäli niitä pidetään tärkeänä, luodaan foorumeja tulevaisuuskeskusteluihin, joihin kaikki asianomaiset voivat osallistua. Kaavoituksen asukaslähtöinen suunnittelu on hyvin konkreettinen esimerkki yhteiskunnallisesta osallistamisesta, johon tulevaisuustyöskentely sopii erinomaisesti. Niinikään kaupunginvaltuutettujen työskentely Tulevaisuustaajuus -menetelmällä on hyvä väylä valtavirtaistaa tulevaisuuskeskusteluja.
Toimijuus tulevaisuuden tekemisessä on tulevaisuusajattelun vaativin ja aikaa vievin taso, josta arviointitutkimuksessa havaittiin vasta orastavia muutoksia yksilötasolla.
Pohdittavaksi: Liittyvätkö toimijuuden haasteet myös rakenteellisiin haasteisiin? Ovatko päätöksentekomallit sellaisia, joihin osallistavalla työskentelyllä voidaan aidosti vaikuttaa? Onko työskentely ajoitettu sellaisiin kehittämisprosessin vaiheisiin, joissa aineiston hyödyntäminen on mielekästä?
Mitä Tulevaisuustaajuus-työpajan valmistelussa on syytä huomioida vaikutusten varmistamiseksi?
Arviointitutkimuksessa kiinnitettiin huomiota myös tulevaisuusajattelun vahvistumisen edellytyksiin ja esteisiin. Inspiroivat tulevaisuuskeskustelut – ja niitä seuraava toiminta – edellyttävät turvallista keskusteluilmapiiriä. Tutkimusaineiston valossa Tulevaisuustaajuus-menelmä tuki hyvin tällaisen ilmapiirin syntymistä. Seuraavassa esitämme kahdeksan kohdan muistilistan, jonka avulla voit vahvistaa Tulevaisuustaajuus-työpajasi vaikuttavuutta.
- Tarkenna työpajan tavoite. Tulevaisuustaajuus-työpajassa tulee olla yksi ennalta valittu aihe, jonka parissa tulevaisuusajatuksia jumpataan. Työpajan aihe voisi olla esim. “Pohjois-Savon hyvinvointi-alue vuonna 2050”, “Osaaminen ja koulutus vuonna 2050” tai “Eläminen Uudellamaalla vuonna 2050”. Jos aiheen rajaus on hyvin tiukka, vapaalle ajattelulle ei jää tilaa, ja jos aihe on liian laaja, on vaikea päästä toimi-osiossa konkretiaan.
- Räätälöi työpaja menetelmää kunnioittaen. Tulevaisuustaajuutta kannattaa soveltaa ja räätälöidä omiin käyttötarkoituksiin sopivaksi. Kunnioita räätälöidessä menetelmän pedagogista rakennetta: herättele, haasta, kuvittele ja toimi. Hyvin suunniteltu aikataulu varmistaa kaikkien osioiden läpikäynnin. Jätä ajankäyttö huomioiden ylimääräiset harjoitukset pois. Työpajan voi toteuttaa 1,5-3,5 tunnissa. Anna osallistujille myös hengähdystaukoja: oman ajattelun haastaminen ja tulevaisuuskuvittelu on yllättävän väsyttävää.
- Varmista aineiston hyödyntäminen. Tulevaisuustaajuuden kytkeminen laajempaan kontekstiin, esimerkiksi organisaation muutosprosesseihin, ja johdon tuki motivoivat osallistujia ja tuovat jatkuvuutta menetelmän käytölle. Hyödynnä työpajaa siis jaetun ymmärryksen luomiseen pohjustamaan päätöksentekoa. Lue esimerkiksi, kuinka Savo-Pielisen jätelautakunta hyödynsi Tulevaisuustaajuus-menetelmää ohjelmasuunnitteluun.
- Suunnittele ja valmistele hyvin. Tulevaisuustaajuus ei ole oppimistilanne vaan kokemus. Menetelmä perustuu yksilön kokemuksille ja niiden jakamiselle ryhmässä. Sen vuoksi kännykät ja tietokoneet jätetään työpajassa aina sivuun. Tulevaisuustaajuus herättää kysymyksiä, epämukavuutta ja toivoa. Silloin tarvitaan tilaa ajatella ja aikaa hengittää, mutta myös tavoitteellista fasilitointia. Valmistele huolella Toimi-osioon työpajan tavoitetta palveleva työpohja. Jos organisaatiossa on meneillään strategiatyö, kytke strategiavalmistelu esimerkiksi otsikkotasolla Toimi-osion toimenpiteiden määrittelyyn. Jos organisaation eri osastot ovat työpajassa, luo mahdollisuus kytkeä toimenpiteiden määrittely työn arkea palveleviin toimenpiteisiin.
- Varmista osallistujien moniäänisyys. Aidon, moniäänisen tulevaisuusdialogin luomiseksi tarvitaan osallistujia erilaisista ammatillisista ja sosiaalisista taustoista. Tulevaisuuskeskustelu ei ole rakettitiedettä ja siihen pystyy osallistumaan kuka tahansa, kun siihen annetaan mahdollisuus. Moniäänisyyden toteutumiseksi menetelmän soveltamisessa on tärkeä kiinnittää huomiota sanastoon ja kytkeä tehtävät osallistujille tuttuun toimintaympäristöön. Moniäänisyys tarkoittaa myös lupaa keskustella niin toivottavista tulevaisuuksista kuin tulevaisuuden kauhukuvista: tulevaisuuskyvykkyys on nimenomaan sitä, että pystymme keskustelemaan erilaisista tulevaisuuskuvista.
- Hahmota fasilitaattorin rooli. Kaikessa osallistavassa tulevaisuustyöskentelyssä on syytä kiinnittää huomiota valta-asetelmiin. Menetelmä tai vetäjät saattavat epäsuorasti ja tiedostamattaankin tarjota tietynlaisia näkemyksiä osallistujille, joten erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, että osallistujat kokevat voivansa vapaasti ilmaista aitoja näkemyksiään tulevaisuudesta. Anna osallistujille mahdollisuus työskennellä kunnioittavan uteliaassa ilmapiirissä tavoitteellisesti. Se on fasilitaattorina tärkein tehtäväsi.
- Jaa kokemuksiasi ja opi muilta. Yhteiskehitä ja ota opiksi. Kuten muutkin asiat, myös fasilitointi on opittava taito. Yhdistä menetelmän rakenne ja substanssiosaaminen: tarkenna työpajan teema käsiteltävän aiheen mukaan. Tutustu esimerkiksi, miten Pohjois-Savon kylät sovelsivat menetelmää. Tulevaisuusvallan laajentaminen ja tulevaisuususkon herättely on meidän kaikkien yhteinen vastuu.
- Luota prosessiin. Työskentely, jossa kohdataan myös huolet, herättää toivoa aivan uudella tavalla. Todennäköisesti työpajan paras anti osallistujilleen realisoituu tulevien viikkojen ja kuukausien aikana: he osaavat haastaa tulevaisuusoletuksia, kysyä Mitä jos? -kysymyksiä, esittää näkemyksiä tulevaisuudesta ja kuvitella toisenlaisia tulevaisuuksia.
Kirjoittajat: Minna Halonen, VTT Oy ja Silja Huttunen, Toimisto2030 Oy
Lähteet:
Halonen, M., Kurki, S. ja Hyytinen, K. (2022). Tulevaisuusajattelu kansalaistaidoksi. Vaikutusarvioinnin tuloksia.
Polak, F. (1973). The Image of the Future. Elsevier. ISBN 0-444-41053-8. Tulevaisuustyöpajojen tulokset (jatelautakunta.fi)