Ilmastonmuutos nykytaiteessa osa 1: Vaikutukset tulevaisuuteen

Kuvassa Jaakko Niemelän teos Laituri 6 (2021). Kuva: Katariina Kantola

”Nyt jos koskaan on se hetki, jolloin taiteilijalla on tehtävä tässä maailmassa; sanoittaa uudelleen meidän tapaamme kuluttaa ja katsoa ympäristöä. Sitä tarvitaan, jotta löydämme uusia ulospääsyteitä. Siitähän tässä on kyse.”

Kuraattori, taide-, luonto- ja ympäristökuvauksen dosentti TaT
Juha Suonpää, Turun Sanomat, 21.7.2021

Ilmastonmuutos sekä ihmisen suhde luontoon, ympäristöön ja muihin lajeihin ovat näkyvä teema nykytaiteessa. Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat riskit eivät ole uusia löydöksiä, vaan ne ovat olleet sekä tutkimuskohteita tieteessä että päättäjien keskuudessa tiedostettuja jo vuosikymmenten ajan (Pantsar & Keronen 2019, 251).

Myös taiteessa ilmastonmuutos ja sen vaikutukset ovat olleet teemana läsnä vuosikymmenten ajan. Esimerkiksi 1980-luvun nykytaiteessa käsiteltiin otsonikatoa ja lajien sukupuuttoa, sillä ne olivat tapetilla oman aikansa ilmastokeskusteluissa. (Miles 2014, 119, 121)

Tänä päivänä voimme lukea otsikoita, tutkimuksia, raportteja ja kannanottoja ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista sekä tarvittavista korjausliikkeistä kompleksisen, globaalin ja paikallisen haasteen ratkaisemiseksi. Kun ilmastonmuutos on näyttävästi esillä, millä tavoin taide voi herättää ja ylläpitää keskustelua ilmastonmuutoksesta?

Olen valinnut Tulevaisuudet taiteessa -blogitekstisarjaani kolme eri lähestymistapaa, joilla nykytaiteessa käsitellään ilmastonmuutosta. Ensimmäisessä esittelemässäni näkökulmassa taiteen avulla herätetään huomaamaan ilmastonmuutoksen (konkreettisia) vaikutuksia tulevaisuuteemme.

Toisessa tekstissäni käyn läpi, miten nykytaiteessa tehdään näkyväksi, haastetaan ja kritisoidaan ihmisen nykypäivän toimintaa, joka aiheuttaa ilmastonmuutosta. Kolmas ilmastonmuutosta käsittelevä osio nostaa esiin teoksia, joissa kuvitellaan luonnon ja ihmisen kannalta empaattisempaa maailmaa.

En arvioi tai peräänkuuluta, pitääkö taiteen tai taiteilijoiden käsitellä ilmastonmuutosta vai ei. Tätä kysymystä pohditaan esimerkiksi Ylen Kulttuuricocktail-ohjelmassa sekä Finlandia-voittaja Anni Kytömäen esseessä Helsingin Sanomissa. Sen sijaan peilaan eri teoksia ja näkökulmia, joista tulkitsen löytyvän yhteyttä ilmastonmuutoksen ajankohtaiseen teemaan. Näitä teoksia ja näkökulmia löytyy ihan varmasti lisääkin. Aikaamme kuvaa niin sanottu ekologinen tiedostavuus, jota voidaan pitää osana aikamme intellektuaalista ilmastoa (Lummaa 2014, 266), ja tämä tiedostavuus näkyy myös kulttuurin ja taiteen saralla.

Tässä tekstissä syvennyn siihen, miten nykytaiteella voidaan kuvittaa tulevaisuuksia, joissa konkretisoidaan ilmastonmuutoksen vaikutukset.

Tulevaisuuskuvia – vai tulevaisuuskuvittelua – ilmastonmuutoksen muokkaamaan maailmaan

Kulttuuriteorian professori, tutkija Malcolm Miles lainaa teoksessaan Eco-Aesthetics: Art, Literature and Architechture in a Period of Climate Change (2014) ympäristöaktivisti George Monbiotia, joka kirjoittaa, että siinä missä faktat ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat selkeitä esittää, on näitä vaikutuksia lähes mahdotonta kuvitella toteutuvaksi. (Miles 2014, 29, kursivointi Kantola)

Malcolm Miles itse taas haastaa taiteen roolia astetta kovemmilla odotuksilla:

Onko nykytaiteella kykyä (ja tahtotilaa) luoda ilmastonmuutoksen vaikutuksista vakavasti otettavaa hätätilaa? Ja jos taide tähän pystyisi, olisiko se vain kuvittelevaa toimintaa vai pystyisikö nykytaide luomaan jollain tapaa jopa maailman järjestystä häiritsevää toimintaa?

Malcolm Miles 2014, 30. Käännös ja kursivointi Kantola

Molemmissa pohdinnoissa avainsanana on kuvittelu. Taiteen ja taitelijoiden kiistaton vahvuus ja ammattitaito on kuvitella, kuvittaa ja tarinallistaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Tieteen kertomat faktat ilmastonmuutoksen vaikutuksista voidaan taiteen keinoin ja taiteilijoiden näkemyksin kuvitella erilaisiksi tulevaisuuskuviksi. Mielestäni kykyyn kuvitella sisältyy aina mahdollisuus myös herättää toimintaa, jota Malcolm Miles taiteelta peräänkuuluttaa.

Kuvittelu on myös yhtymäkohta, jossa taide ja tulevaisuudentutkimus kohtaavat. Tulevaisuudentutkimuksessa tulevaisuuskuva-termillä on erilaisia merkityksiä riippuen asiayhteydestä. Tekstissäni käytän tulevaisuuskuva-termiä sen tarkoituksessaan kuvata tulevaisuuden tilaa koskevaa näkemystä tai mielen rakennelmaa.

Tulevaisuuskuvien tutkiminen ja rakentaminen on merkittävää siksi, että kuvilla on kaksisuuntainen vaikutus: tulevaisuuskuvan sävy (positiivinen tai negatiivinen) vaikuttaa tämän päivän päätösten ja valintojen sisältöön, ja toisaalta tämän päivän päätökset ja valinnat vaikuttavat tulevaisuuskuviin (Kuusi et al. 2013, 331).

Minkälaisiksi tulevaisuuskuviksi ilmastonmuutoksen muokkaamaa tulevaisuutta rakennetaan nykytaiteessa?

Nouseva merenpinta

Oletteko nähneet Suomessa matkaillessa erilaisia muistomerkkejä ja turistinähtävyyksiä, joissa kerrotaan millä korkeudella merenpinta on ollut missäkin vaiheessa ennen ajanlaskun alkua? Itse olen päässyt tutustumaan niihin varsinkin Varsinais-Suomessa ja länsirannikon kaupungeissa. Nämä muistomerkit ovat palanneet usein mieleen ilmastonmuutosta käsittelevää nykytaidetta seuratessani.

Yksi näkyvimmistä teemoista tai diskursseista eli ”puhetavoista” käsitellä ilmastonmuutosta tällä hetkellä nykytaiteessa on kuvata merenpinnan kohoamista tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.

Ilmaston lämpeneminen, mannerjäätiköiden sulaminen ja siitä seuraava merenpinnan kohoaminen vaikuttavat merten virtauksiin, muokkaavat lukuisten eliölajien luontaista elintilaa ja uhkaavat myös upottaa ihmisten asuttamia kaupunkeja alleen (Lähde: Ilmasto-opas).

Merenpinnan kohoamista on haasteellista havainnollistaa galleriatilassa, joten tätä teemaa käsittelevät teokset sijoittuvat usein ulkotilaan ja ovat julkisesti nähtävillä.

Elokuussa 2021 Lahden kaupunki toi Helsingin kansalaistorille tilateoksen I.C.E. – Indisputable Case of Emergency (2021). Teokseen kuului muun muassa yhdeksän jääveistosta, jotka sulivat paahtavan auringon alla samalla kastellen katukiveykseen kirjoitettujen kaupunkien nimiä. Sulaneen veden alle jääneet kaupungit kuvastivat vaikutusta, joka tulevaisuudessa kohoavalla merenpinnalla olisi, jos ilmaston lämpenemiselle ei tehdä mitään. Näkyvällä ja vilkkaalla paikalla ollut teoskokonaisuus nousi lehtiotsikoihin sekä kustannuksiltaan että sulaessaan oletettua nopeammin.

”Tavallaan sulaminen ei haittaa, koska tavoite oli nostaa ehkä maailman tärkein aihe keskusteluun. Nyt ilmastonmuutos Kansalaistorilla eteni dramaattisen nopeasti. Kaikki ei mene käsikirjoituksen tai ennalta annetun aikaraamin mukaan.”

I.C.E. – Indisputable Case of Emergency -teoksen suunnitellut arkkitehti Eero Aarti Helsingin Sanomille (HS 10.8.2021)

Syyskuussa 2021 päättyneessä Helsinki biennaalissa ilmastonmuutos oli näkyvä teema. Katsoja pääsi kokemaan tulevaisuuskuvan ilmastonmuutoksen vaikutuksista jo heti kävellessään ensimetrejä Vallisaaren rantapolkua.

Jaakko Niemelä: Laituri 6 (2021). Kuva: Katariina Kantola

Taitelija Jaakko Niemelän vaikuttava teos Laituri 6 (2021) on kuusi metriä korkea rakennustelinerakennelma, jonka punainen katto havainnollistaa, kuinka korkealle merenpinta voisi nousta, jos Grönlannin pohjoinen jääpeite sulaisi.

Ihminen tuntee olonsa pieneksi valtavan teoksen rinnalla. Pieneltä näyttää myös telineiden läpi siintävä ja nousevalla merenpinnalla uhattu Helsingin siluetti. Tulkitsen rakennustelineiden myös korostavan ilmastonmuutosta ihmisen rakennelmana, kerros kerrokselta vaikutuksiltaan kasvavaksi.

Merenpinta nousee tulevaisuudessa myös Helsingin Jätkäsaaressa, jonne on hankittu julkinen taideteos, Litonirameren kalastajat taitelija Akseli Leinoselta. Litonirameren kalastajat -teos arvioidaan toteutuvan Jätkäsaareen vuosina 2022 – 2025.

Teoksessa on kiehtova aikaperspektiivi. Korkeuksissa seilaavat kalastajaveneet havainnollistavat, miten osittain meren päälle rakennettu, vielä uutuuttaan kiiltävä kaupunginosa Jätkäsaari voi jälleen peittyä meren alle tulevaisuudessa. Mutta pääkaupunkimme ollut meren alla myös 6 000 eaa, jolloin Helsinkiä hallitsi Itämeren edeltäjä Litorinameri, jonka pinta oli noin 20 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.

On mielenkiintoista, miten muinainen historia ja tulevaisuus yhdistyvät kohoavan merenpinnan myötä. Tulisiko Suomen historiallista merenpintaa kuvaavia muistomerkkejä päivittää laskelmilla merenpinnan noususta tulevaisuudessa?

Tulevaisuuden ruokapöytä ilman pölyttäjiä

Christina Stadlbauer & Ulla Taipale: Feast of Pollen Gold (2017). Kuva: Paavo Lehtonen

Ilmastonmuutos tuo eteemme toki muitakin vakavia ja elämäämme suuresti vaikuttavia muutoksia. Kiinnostavan ja konkreettisuudessaan herättävän tulevaisuuskuvan dystooppisen lähitulevaisuuden ruokatuotantoon tarjoaa Christina Stadlbauerin ja Ulla Taipaleen teos Feast of Pollen Gold (2017).

Näin teoksen vuonna 2017 Töölössä sijaitseva Taidekoti Kirpilässä, joka juhlisti 25-vuotisjuhlavuottaan taiteilija Jenna Sutelan kuratoimalla Kohtauksia pöydällä -näyttelykokonaisuudella. (Lue lisää näyttelystä mm. täältä)

Feast of Pollen Gold -teoskokonaisuuteen kuului ruokapöytä, josta löytyi tuoretta tarjottavaa kahdella eri tapaa: ravintoa, josta saamme kiittää pölyttäjien olemassaoloa ja ahkeruutta sekä ravintoa, jota tulemme syömään, jos pölyttäjät kuolevat sukupuuttoon. Hyönteispölytyksestä ovat riippuvaisia tai hyötyvät esimerkiksi kahvi, marjat, hedelmä ja pähkinät. Tuulen avulla pölytys hoituu esimerkiksi vehnällä, riisillä, maissilla ja ohralla. (Pelli & Zaki, HS 11.10.2021)

Christina Stadlbauer & Ulla Taipale: Feast of Pollen Gold (2017). Kuva: Antti Ahonen

Teoskokonaisuuteen kuului avajaispäivänä myös performanssi, jossa taitelijakaksikko kiersi näyttelyvieraiden keskuudessa hienovaraisesti ja äänettömästi miimikoiden katoavaa ja merkityksellistä hyönteisten työpanostusta eli pölytystä.

Teos kuvittelee ja kuvittaa yksinkertaisesti, mutta tehokkaasti, miltä maailmamme ja ruokapöytämme konkreettisesti voisi tulevaisuudessa näyttää ilman pölyttäjiä. Se korostaa hienosti, miten jokaisella pienelläkin luontokappaleella on iso rooli maapallolla omana itsenään, mutta myös ihmisen elämässä, arjessa ja hyvinvoinnissa. Ilmastonmuutoksen rinnalla etenevä luontokato tuo myös peruuntumattomia muutoksia elämäämme.

Lopuksi: Taiteen tehtävä tulevaisuuskuvien rakentajana?

Etenkin julkiset ja laajasti nähtävillä olevat taideteokset voivat tuoda ekologisia kysymyksiä lähemmäksi isompaa yleisöä kuin esimerkiksi yksittäiset tieteelliset artikkelit samasta asiasta (Miles 2014, 143). On erilainen kokemus lukea merenpinnan nousemisesta tulevaisuudessa kuin nähdä omin silmin 15 metrin korkeudessa ”seilaavat” kalastajaveneet (tulevaisuuden) Jätkäsaaressa.

Kuten tulevaisuudentutkija Wendell Bell on todennut, vaikka tulevaisuuskuvat katsovat kauas tulevaisuuteen, vaikuttavat ne ihmisten käyttäytymiseen nykyhetkessä. ”Tulevaisuudenkuvat vaikuttavat siihen, miten ihmiset yrittävät sopeutua erilaisiin odotettuihin tulevaisuuksiin tai yrittävät muokata tulevaisuutta haluamaansa suuntaan.” (Söderlund & Kuusi 2003, 300)

Näen, että yksi taiteen vahvimmista rooleista ja rohkeimmista vaikuttamismahdollisuuksista on kuvitella, kuvittaa ja luoda konkreettisia tulevaisuudenkuvia maailmasta, jota ilmastonmuutos on muuttanut peruuttamattomasti. Luonnollisesti on taiteilijan oma päätös sekä loppukädessä myös taiteen katsojan oma kokemus, kuinka vahvasti teos korostaa näitä vaikutuksia ja muutosta. Nykytaidetta edustava teos ei yleensä tarjoa valmista merkitystä, vaan kehottaa vastaanottajaa etsimään sellaista (Hautamäki 2012, 219).

Ilmastonmuutosta kuvaavien teosten äärellä katsoja ja kokija voi itse miettiä sitä polkua, joka on johtanut teoksen kuvittelemaan tulevaisuuteen. Mitä päätöksiä on tehty tai jätetty tekemättä, jotta merenpinta nousee tälle korkeudelle? Mitä on tehty tai jätetty tekemättä, kun ruokaympyrästämme ovat kadonneet hedelmät ja marjat? Vaikka teoksessa kuviteltaisiin tulevaisuudessa odottava ”lopputulos”, jää katsojalle tilaa kuvitella tuo polku ja nykyhetken vaikutus polun lopputulokseen.

Mitä muita vastaavia teoksia olet kohdannut ja kokenut? Laita vinkkisi keskustelukenttään tai ota yhteyttä!

Katariina Kantola

Katariina Kantola, kuva: Onni Ojala
Kiitos Forum Box -gallerialle kuvauslokaatiosta!

Kirjoittaja on museoissa ja gallerioissa viihtyvä taiteenharrastaja, entinen taidehistorian opiskelija, alati oppiva tulevaisuusajattelija sekä Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäsen. Mediatutkimuksesta valmistunut FM, joka työskentelee markkinointiviestintäpäällikkönä media-alalla.
Instagram: @tulevaisuudet_taiteessa
Twitter: @katariinak
LinkedIn: KatariinaKantola

Lähteet:

Hautamäki, Irmeli (2012): Nykytaide, kritiikki ja hermeneuttinen filosofia. Teoksessa Heikkilä, Martta (toim.): Taidekritiikin perusteet. Gaudeamus, Helsinki.

Ilmasto-opas.fi (2019): IPCC: Jään ja lumen määrä on vähentynyt, valtameret ovat lämmenneet ja happamoituneet, merenpinnan nousu on kiihtynyt – muutosten vaikutuksia voidaan kuitenkin vielä hillitä. 25.9.2019. Ilmasto-opas.fi. SYKE / Aalto-yliopisto, YTK / Ilmastotieteen laitos. https://ilmasto-opas.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/-/artikkeli/7db05105-6d81-4f13-a54c-c68b8f5377ad/ipcc-jaan-ja-lumen-maara-on-vahentynyt.html.

Kuusi, Osmo, Timo Bergman & Hazel Salminen (toim.) (2013): Miten tutkimme tulevaisuuksia? Acta Futura Fennica 5, 3. uudistettu painos. Tulevaisuudentutkimuksen seura ry, Helsinki.

Kytömäki, Anni (2021): Taitelijat kovassa ytimessä. Helsingin Sanomat 14.11.2021. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008392178.html

Lummaa, Karoliina (2014): Antroposeeni ja objektien ekologia. Ihmisen luontosuhde humanismin jälkeen. Teoksessa Lummaa, Karoliina & Lea Rojola (toim.) (2014): Posthumanismi, Eetos-julkaisuja 15. Eetos, Turku. Ladattavissa: https://eetos.files.wordpress.com/2020/04/9789527385012-posthumanismi.pdf.

Miles, Malcolm (2014): Eco-Aesthetics: Art, Literature and Architechture in a Period of Climate Change. Bloomsbury, London.

Pantsar, Mari & Jouni Keronen (2019): Tienhaarassa. Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella. Docendo, Jyväskylä.

Pasanen, Tuukka (2021). Meidän Tuukka. Kulttuuricocktail Live. Dokumenttivideo, 57 s. Yle Areena. https://areena.yle.fi/1-50998931.

Pelli, Petja & Sonja Zaki (2021): Luonnolta loppuu tila, HS 11.10.2021. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008292625.html

Peltoniemi, Heli (2021): Valokuvataiteilijat ja luontokuvaajat esittäytyvät ensi kertaa yhdessä Kenen luonto? -näyttelyssä, joka saapui Turun Taidehalliin. Turun Sanomat 21.7.2021. https://www.ts.fi/kulttuuri/5375083/Valokuvataiteilijat+ja+luontokuvaajat
+esittaytyvat+ensi+kertaa+yhdessa+Kenen+luonto+nayttelyssa+joka+saapui+Turun+Taidehalliin.

Rubin, Anita (2004): Tulevaisuuskuva. Tulevaisuudentutkimus tiedonalana. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Haettu 21.11.2021. https://tulevaisuus.fi/kasitteet/kasitteita-s-o.

Söderlund, Sari & Osmo Kuusi (2003): Tulevaisuudentutkimuksen historia, nykytila ja tulevaisuus. Teoksessa Kamppinen, Matti, Osmo Kuusi & Sari Söderlund (toim.): Tulevaisuudentutkimus. Perusteet ja sovellukset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Takala, Sami (2021): Kansalaistorin jääkuutiot sulivat lähes kokonaan muutamassa päivässä – ”Ei haittaa, koska tavoite oli nostaa ehkä maailman tärkein aihe keskusteluun”, sanoo taiteilija. Helsingin Sanomat 8.8.2021. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008179664.html.

Lue lisää teoksista:

Jaakko Niemelä: Laituri 6 (2021). https://helsinkibiennaali.fi/artist/jaakko-niemela/

Akseli Leinonen: Litorinameren kalastajat (2021). Taidetta Jätkälle -hanke https://forumbox.fi/taidettajatkalle/

Standertskjöld-Nordenstam, Kia (2021): Helsinki Biennaalin taiteilijat tuovat Vallisaareen maailman pienoiskoossa. Taiteilija 22.6.2021. https://taiteilijalehti.fi/helsinki-biennaalin-taiteilijat-tuovat-vallisaareen-maailman-pienoiskoossa.

AQNB (2017): Digesting the cocktail party in an art collection for Table Scenes, curated by Jenna Sutela at Taidekoti Kirpilä. AQNB 30.5.2017. https://www.aqnb.com/2017/05/30/digesting-the-cocktail-party-in-an-art-collection-for-table-scenes-curated-by-jenna-sutela-at-taidekoti-kirpila/.

Christina Stadlbauer & Ulla Taipale: Feast of Pollen Gold (2017). https://melliferopolis.net/portfolio/pollen-gold/

Tagged : / /