Saako työntekijä tulevaisuudessa voida hyvin vai täytyykö hänen valita työn ja oman hyvinvointinsa välillä?
Esitän teille toivottavan tulevaisuuskuvan 2026 osatyökykyiselle mielenterveyskuntoutujalle, taustoittaen hieman nykyistä osatyökykyisten tilannetta.
Joka neljäs työikäisistä arvelee, ettei jaksa työskennellä työeläkeikään saakka
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat työikäisten yleisin kuntoutukseen hakeutumisen syy. Joka neljäs työikäisistä arvelee, ettei jaksa työskennellä työeläkeikään saakka. Suomessa on vajaa 2 miljoonaa työikäistä joilla on pitkäaikaissairaus tai vamma, ja heistä 600 000 kokee sairauden tai vamman vaikuttavan työllistymismahdollisuuksiinsa. Heitä kutsutaan osatyökykyisiksi. Heitä ei ole varaa menettää.
Osatyökykyisten työhön pääsyä voisi edistää laki, joka velvoittaisi työnantajia työllistämään osatyökykyisiäkin henkilöitä. Osa-aikatyön mahdollisuudet, joustavat työajat ja työmuodot, kuten etätyö voivat lisätä osa-työkykyistenkin halukkuutta ottaa osaa työelämään. Toimintakyvyn tukeminen, työhön paluu, työssä jatkaminen, sekä terveelliset ja turvalliset työolot ovat lähitulevaisuudessa Sosiaali- ja terveysministeriön strategian keskeisiä tavoitteita.
Tulevaisuuskuva 2026: Miten Heidin työllisyyden käy?
Heidi tekee töitä terveysalalla, jossa on otettu runsain määrin käyttöön etävastaanotot. Heidi on saanut työhönsä perehdytystä ja it-tukihenkilön päivystävän tuen. Heidi on eronnut hiljattain ja hänen lapsensa ovat muuttamassa omilleen. Heidin työkaverit ovat huomanneet Heidin olevan tavanomaista hiljaisempi, väsyneempi ja vetäytyvämpi. Heidin työkaverit kutsuvat Heidin mukaan lounas- ja kahvitauoille ja kysyvät hänen kuulumisiaan. Myös Heidin esimies käy lounaalla viikoittain Heidin työtiimin kanssa ja kysyy, voiko hän olla avuksi työhön liittyvissä asioissa. Heidi toteaa olevansa todella väsynyt ja psyykkisesti kuormittunut johtuen muutoksista perhe-elämässä. Heidi on tehnyt huomion, että kuormittuneisuus on kasautunut hiljalleen noin vuoden kuluessa.
Heidille ehdotetaan, että hänen työaikaansa voidaan väliaikaisesti keventää puoleen. Heidille ei suositella kokopäiväistä sairaslomaa. Heidille ehdotetaan, että hän voi tehdä töitä kotoa käsin ainakin yhtenä päivänä viikossa ja hän voi valita työaikansa joustavasti klo 07-21 välillä. Tiimissä keskustellaan, onko joitakin yksittäisiä työtehtäviä, joita Heidi voisi jonkun työkaverinsa kanssa vaihtaa päikseen.
Heidille tarjotaan edelleen päivittäisiä keskustelutaukoja joko työpaikalla tai etäyhteyden kautta, silloinkin, kun hän tekisi töitä kotoa käsin tai olisi kyseisen päivän työvapaalla. Työporukka kokoontuu joka kuukauden viimeinen keskiviikko yhteiseen ja yhdessä valittuun virkistysiltapäivään. Virkistysiltapäivään saa osallistua, vaikka henkilö olisi sairaslomalla tai on töissä, mutta ei ole saavuttanut deadlineja tehtävissään.
Heidin työnantaja on varmistanut, että viikon kuluessa huolen esille tuomisesta Heidille tarjotaan lääkäriaika ja sen lisäksi mahdollisuutta saada terapeuttista keskustelutukea. Heidi saa valita, haluaako hän keskustella asioistaan yksilövastaanotoilla vai ryhmässä ja molemmissa kuntoutusvaihtoehdoissa on vapautena valita lähi- tai etämahdollisuus.
Keskustelutukea on tarjolla ensimmäisen sopimuksen myötä viidestä kymmeneen kertaa. Heidin esimies on Heidiin yhteydessä kahden viikon välein ja kysyy, miltä työjärjestelyt ovat tuntuneet ja onko Heidillä halua muuttaa niitä suuntaan tai toiseen. Esimies kertoo arvostavansa Heidin työpanosta ja myös hänen hyvinvointiaan työajan ulkopuolella. Esimies toivottaa Heidin tervetulleeksi takaisin kokoaikatyön pariin, mikäli Heidi kokee voimavarojensa karttuvan.
Heidi, esimies ja Heidiä hoitava yhteistyötaho ovat sopineet yhteiset merkit siitä, milloin Heidi voi tehdä lisää töitä tai milloin työmäärää vähennetään. Heidin tapauksessa seurataan mm. yöunen määrää, migreenin saamista lievempioireiseksi ja Heidin mielialaa kyselyasteikolla mitattuna.
Työkaverit ovat kertoneet Heidille yhteisinä taukohetkinä, että heilläkin on ollut ajanjaksoja, jolloin he ovat olleet surullisia ja että he ymmärtävät Heidin nyt tarvitsevan aikaa kerätäkseen voimavaroja. Heidiä ei nimitellä, hänelle ei pyöritellä silmiä, häntä ei suljeta keskustelujen ulkopuolelle ja hänen ei tarvitse hävetä vointiaan. Työkaverit rohkaisevat Heidiä ja sanovat uskovansa siihen, että Heidi on edelleen hyvä ammatissaan ja että he arvostavat Heidin työpanosta.
Tulevaisuuskuva 2026: Joustavammat osa-aikatyön mahdollisuudet
Heidi pohtii, miten hänen työllisyytensä kanssa käy: jääkö hän osa-aikaiseksi työntekijäksi vai palaako hän joskus kokoaikatyöhön. Heidin ei kuitenkaan tarvitse stressata osa-aikaisuudestaan siitä näkökulmasta, että työnantajalle tulisi kalliimmaksi pitää palkkalistoillaan kahta osa-aikaista, kuin yhtä kokoaikaista työntekijää. Suomen lait, sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmät sekä vakuutusyhtiön toimintaan liittyvät päätökset mahdollistavat osa-aikatyön siten, että työnantajien on mahdollista palkata halutessaan yhden kokoaikaisen työntekijän sijaan kaksi osa-aikaista työntekijää, ja toimia näin kaikkien, ei vain yhden poikkeuksen kohdalla.
Näin työllisyys saadaan nousuun, ihmisten osallistuneisuus yhteiskuntaan lisääntyy ja useammat ihmiset kykenevät pitämään itsestään taloudellisesti huolta. Näin ollen myös hyvinvointi lisääntyy niillä työntekijöillä, jotka ovat aiemmin arvelleet, että he eivät jaksa tehdä töitä eläkeikään saakka. Työikäisten jaksaminen kohenee ja itsestä huolehtimiseen jää aikaa. Hyvinvointi toteutuu näin ollen paremmin sekä niiden kohdalla, jotka toivovat pääsevänsä työnsyrjään kiinni, että niiden kohdalla, jotka ovat halukkaita vähentämään työtunteja oman hyvinvointinsa vuoksi.
Olisiko tämä sellainen tulevaisuus, jossa sinä haluaisit elää? Mikä estää toteuttamasta tätä jo nyt? Entä mitä tarvitaan, jotta toimisimme enemmän tämän tulevaisuuskuvan toteuttamiseksi? Mitä hyötyä tämän tulevaisuuskuvan toteuttamisesta olisi Heidin kaltaisille yksilöille, työnantajille tai koko yhteiskunnalle?
Lähteisiin on viitattu 16.2.2021
Kelan kuntoutustilastot 2019, 31-32
Säkkinen & co: Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2019, s.222, THL
Soste 2021: ”Osatyökykyiset ovat merkittävä työvoimapotentiaali“
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu: ”Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2030”
Kirjoittaja S. Mäkelä on työkyvyn asiantuntija.
Kuva: S. Mäkelä