Ääni tulevaisuudesta: pioneerit muutoksen merkkinä

Tulevaisuuksien hahmotteluun on olemassa useita vaihtoehtoja, näkökulmia ja esittämistapoja. Näissä kaikissa on kysymys muutoksesta: minkälainen muutos meitä odottaa ja miten se saavutetaan. Muutoksen ymmärtämistä lähestytään usein heikkojen signaalien ja aiempien kehityskaarien valossa, mutta muutosta voi ennakoida myös konkreettisesti: kokeilemalla ja tekemällä asioita, jotka kumpuavat omista tavoitteista ja missiosta.

Näin ollen tulevaisuutta ei pyritä ymmärtämään vaan siihen suunnataan suoraviivaisesti tekemisen kautta.

Ilmiöiden yleistyminen seuraa yleisesti kehityskaarta, jonka alkupäässä ovat henkilöt, pioneerit, jotka luovat kyseiset asiat tai ottavat ne aivan ensimmäisenä käyttöön. Nämä edelläkävijät ottavat siis ensimmäisen askeleen mahdollisessa muutoksessa.

Pro gradu -tutkimus ”Voices from the future:pioneers as a signal of change” valottaa tulevaisuutta nimenomaan pioneriteetin ja pioneerien näkökulmasta: mitkä ovat edelläkävijän ominaisuudet ja minkälaiset tulevaisuudet isompaa väestömassaa heidän näkemystensä perusteella odottaa.

Tutkimus perustuu henkilökohtaisiin syvähaastatteluihin. Tässä tutkimuksessa vastaajiksi valittiin 11 henkilöä, jotka on tunnistettu edelläkävijöiksi: he pyrkivät muutokseen ja tekevät aktiivisesti oman visionsa mukaisia kokeiluja.

Asenne ja kapasiteetti luovat pioneerin

Ihminen on perusluonteeltaan tulevaisuudentekijä, mutta edelläkävijät ovat omaksuneet seikkailun, hetkessä elämisen ja itsensä toteuttamisen elämänsä perusasetuksiksi. Avoin ja utelias asenne määrittää tulevaisuuden tien raivaamista kaikista eniten.

Haastatteluaineiston perusteella tunnistettiin kaiken kaikkiaan 11 ominaisuutta, jotka kuvaavat pioneriteettiä ja edelläkävijämäistä toimintatapaa.

Pioneriteetin perusta luodaan henkilökohtaisella resilienssillä sekä verkostolla ja karismalla. Edelläkävijän tien alkuvaiheisiin näyttää liittyvän keskimäärin niin isoja haasteita tai niin iso henkilökohtainen kutsumus, että tavalliset valinnat eivät ole mahdollisia. Tällöin on valittava oma polku.

Selviytyminen epäonnistumisista ja yhteiskunnallisesta kitkasta luo sisua, joka vie eteenpäin. Erilaisuus toimii myös majakkana niille, jotka arvostavat omantienkulkijoita ja näin syntyy arvokkaita verkostoja, johon nojata.

“Saksan kielen opettaja sanoi: katsokaa tuota poikaa, on niin nolla kuin olla ja voi, halolla vaan päähän ja kuivumaan. Koulussa epäonnistuminen vahvisti vain omaa polkuani: entistä suuremmalla innolla tein teknisiä juttuja.”*

Pioneerit eivät piilottele alitajunsa ja intuitionsa voimaa. Tämä näkyy osalla henkisyytenä ja kykynä hyödyntää omia aisteja. Rohkea, syvällinen ja merkityksellisyyttä korostava ja omiin reaktioihin nojaava elämäntapa vie uuden äärelle. Kaikki tuntemukset ovat sallittuja ja ne toimivat arvokkaana materiaalina uuden luomisessa.

Pioneriteetin tärkeimpiä ominaisuuksina korostuvat heittäytyminen ja hetkeen tarttuminen. Päinvastoin kuin voisi kuvitella, uusien asioiden saavuttaminen ei ole tarkkaan mietitty prosessi, vaan siinä toteutuu suunnittelemattomuuden ihme, antautuminen flow-tilalle ja onnistuessaan oikeanlainen ajoitus.

Käytännössä asioita lähestytään ja eteen tulevat ongelmat ratkaistaan kokonaisvaltaisesti yksisilmäisen suorittamisen sijaan. Tällöin tapahtumat johtavat luontevasti toiseen ja todennäköisesti jonnekin aivan muualle, mitä etukäteen oli arvellut. Avainasemassa on oma asenne taipua vallitsevan mahdollisuuden mukaisesti.

”Ei mulla ole visioita, on vaan tää hetki. Pidän hauskaa, teen mikä tuntuu oikealta ja miten maailmasta voisi tulla parempi. Asioiden etenemistä on vaikea todentaa jälkikäteen. Kun pääsee flow’hun, niin asioita vaan tapahtuu.”*

Kun tehdään asioita, joita ei ole olemassa, niin sääntöjä on uskallettava rikkoa. Tämä johtaa omien virheiden hyväksymiseen ja hallittuun anarkiaan. Useimmat edelläkävijät haluavat muuttaa maailmaa radikaalistikin taivutellen sallittujen tekojen rajoja. Tällöin omat valinnat ovat tiedostettuja ja niistä otetaan aidosti vastuu.

”Järjestelmä hyödyntää vastakkainasettelun tarvetta. Teen mitä teen ja ihan sama mitä muut on mieltä. […] Mua on aina sensuroitu läpi mun uran. Sensuuri vaan motivoi, aina löytyy keinot uusille kanaville.” *

Vaikka taistelua omannäköisen elämän puolesta riittää, niin pioneerien tekemistä leimaa seikkailu. On lupa innostua. Tekijän ja hyötyjän vastakkainasettelun sijaan uusia asioita syntyy näkökulman muutoksella ja aidolla heittäytymisellä siihen, mikä itselle tuo iloa. Tällöin kohdatut haasteet ovat osa leikkiä ja mahdottomasta tulee mahdollista. Seikkailun haasteet pysyvät mielessä koko ajan ja joihinkin ongelmiin saatetaan hakea vastauksia vuosikymmenten ajan.

”Koko ikäni oon leikkinyt. Kerran vaihdoin hienon palkinto-Audin kaivinkoneeseen. En tiennyt miten kaivinkone toimii, hyppäsin rattiin. Lapsena maksoin Linnanmäellä pyörimisestä, nyt ihmiset maksoi mulle siitä, että sain pyöriä kaivinkoneella niiden pihalla.”*

Mitä voimme oppia pioneereilta?

Tulevaisuuden muotoutuminen on monimuotoinen yhtälö historian painolastia, tehtyjä suunnitelmia ja yllättäviä tapahtumia. Pioneerien tarinat kertovat sitkeydestä, itseluottamuksesta ja pyrkimyksestä eteenpäin.

Keskeisintä on ymmärtää, että tulevaisuuden tekee aina joku: jos et sinä niin joku muu. Tällöin tulevaisuutta ei tarvitse millään tavalla pelätä. Jokainen polku on joskus alkanut ja näitä ratkaisuja täytyy aktiivisesti hakea, vaikka nykyinen asetelma tuntuisi kuinka kiveen hakatulta tahansa.

Pioneeri on eräänlainen häirikkö, joka pyrkii unohtamaan tämänhetkisen maailman tehdasasetukset niin hyvin kuin mahdollista.

Asioita lähestytään tällöin puhtaalta pöydältä, ilman etukäteisagendaa tai laskelmoitua hyötysuunnitelmaa. Merkityksellinen, sielukas tekeminen nostaa kunnianhimoa terveellä tavalla. Liiallisen mukavuudenhalun ei anneta peitota omien unelmien tavoittelua ja parhaan mahdollisen elämän elämistä. Tällaisen asenteen yleistyminen nostaa yksilön ja yhteisöjen kykyisyyden aivan toisenlaiselle tasolle.

Luovuuskansantuote

Kun ihminen vuonna 2100 herää uuteen päivään, on ympäröivä todellisuus ladattu täyteen luovuutta ja hyvinvointia tukevia elementtejä. Tämä siksi, että erilaisten resursseihin hyödyntämiseen perustuva talousjärjestelmä on jäänyt jo vuosikymmeniä sitten taakse ja tärkeimmäksi kehitysvivuksi on noussut ihmisen kyvykkyys ja uudenluomisen kyky. Tällöin, bruttokansantuotteen sijaan yhteiskuntien avainmittarina toimiikin kansakunnan luovuus- ja uudistumiskykyindeksi.

Luovuutta ja kyvykkyyttä tukevat paitsi henkilökohtaiset valinnat, niin koko ympäröivä yhteiskunta ja ympäristö. Tällöin ei ole enää varaa aineellisiin ja aineettomiin rakenteisiin, jotka eivät palvele ihmisyyden kehitystä. Yksilön on nautittava korkeaa suojaa, jonka turvissa voi edistää luovuutta ilman tarvetta mielistellä vallalla olevia ihanteita.

Tulevaisuudessa kaiken, johon ihmisen katse osuu, on ruokittava mielikuvitusta ja kokeilunhalua sekä fyysistä toimintakykyä.

Esimerkiksi rakentamisen painopiste siirtyy viihtyvyyteen ja ihmisen kokoiseen mittakaavaan, joka sallii jatkuvat pienet muutokset. Ihmisen toiminnasta tulee osa rakennettua ympäristöä ja asuinalueista asukkaitaan ilmentäviä, ainutlaatuisia keitaita.

Asioiden, ihmisten ja rakenteiden kietoutuessa yhteen, syntyy uudenlainen yhteiskunta. Materiaaleja hyödyntävä kiertotalous muuttuu tällöin kiertoyhteiskunnaksi, kun raaka-aineiden lisäksi tiedot, taidot ja osaaminen pistetään laajasti kiertoon.

Kun ihminen on siellä, missä häntä eniten tarvitaan, niin organisaatioiden rajat himmenevät ja poistuvat. Tällöin ihmiskunnalle avautuu aivan uudenlaisia mahdollisuuksia löytää elämän merkityksellisyyttä ja menestystä.

Reeta Partti

Kirjoittaja on markkinatutkimusmaailmasta ponnistanut futuristi, utopisti ja aktivisti.

Lähteet:

Heinonen, S. & Karjalainen, J. 2019. “Pioneer Analysis as a Futures Research Method for Analysing Transformations.” Teoksessa Anticipation, Agency and Complexity? toim. R. Poli ja M. Valerio, 61-77. Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-030-03623-2_5

Partti, R. 2021. “Voices from the future: pioneers as a signal of change” Pro gradu, Turun yliopisto.

*suora lainaus tutkimushaastatteluista.

Tagged : /