Kohti pitkäjänteistä, systemaattista ennakointia ekosysteemisessä yhteistyössä

Elinkeinoelämän keskusliiton sekä Työ- ja elinkeinoministeriön uusiempien selvitysten mukaan maailman­talouden elpymisvauhti on edelleen hidastunut ja sekä elinkeinoelämän että kuluttajien luottamus talouteen on edelleen vaisua. Monissa yrityksissä pohditaan kuumeisesti tapoja, joilla selviytyä koronan heikentämillä markkinoilla. Koronakriisin aikana yritysten katseet ovat nauliutuneet pääsääntöisesti lähitulevaisuuteen: Miten pärjätä kriisin yli? Mikä myy juuri nyt?

Ennakoinnin eri aikajänteet

Poikkeuksellisen vakava tilanne on vaatinut poikkeuksellisen paljon myös asiantuntijoilta, edustivatpa he sitten tutkimuslaitoksia tai joitakin niistä lukuisista talouselämää edustavista ja sen toimintaa ohjaavista julkisista tai yksityisistä organisaatioista. On paitsi vaadittu konkreettisia keinoja suojata ja tukea yrityselämää kriisin välittömiltä vaikutuksilta, niin myös peräänkuulutettu kykyä luoda selkeyttä ja suuntaviivoja pidemmän aikavälin taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle. Monet näistä sekä läheistä että kauempaa tulevaisuutta koskevista päätöksistä on jouduttu tekemään vaillinaisen tiedon ja epävarmuuden varassa. 

Siinä missä keväällä koronakeskusteluja hallitsivat hokemat siitä, kuinka ”maailma ei ole entisensä koronan jälkeen” tai että ”maailma voi olla koronaviruksen jälkeen kovin erilainen”, toivat kesän kynnyksellä julkaistut tulevaisuus­valiokunnan kokoamat asiantuntijalausunnot, Sitran koronan vaikutuksia käsitellyt artikkelisarja ja Business Finlandin koronan vaikutuksia esiin nostanut skenaariotarkastelu keskusteluun mukaan myös lisää sävyjä. Ikävä kyllä, epävarmuus muutosten suunnasta ja nopeudesta ovat läsnä edelleen. Ja vaikka korona on tehnyt tarpeen tulevaisuusajatteluun monin tavoin näkyvämmäksi, minua vaivaa yhä epäilys siitä, osaammeko hyödyntää tämän kriisin mahdollistaman uudistavan oppimisen ja kehitystyön: Miten ja missä määrin ennakointi on tosiasiassa muuttunut, nimenomaan yritystasolla? Entä millaiset arvot ja toimintamallit tuota mahdollista muutosta ohjaavat? 

Laadukas ennakointi perustuu osaavalle suunnittelulle ja laajalle verkostoyhteistyölle

Kuten viimeaikaisten tutkimustulosten nojalla on syytä olettaa, parhaiten kriisistä ovat selviytymässä yritykset, joille koronan kaltaisten vaikeiden tilanteiden luomaan epävarmuuteen on osattu varautua pitkäjänteisellä ja systemaattisella ennakointitiedon johtamisella. Yritykset, jotka viimeistään heti kriisin alkuvaiheessa päättivät suhtautua siihen kuin pitkän matkan viestijuoksuun*, jakaen voimavarojaan kriisistä selviämisen ohella myös uusien, kriisin jälkeiseen aikaan otollisten toimintamallien sekä tarjooman rakentamiseen. Käytännössä kyse on siitä, että innovatiiviseen uusien liiketoiminta­mahdollisuuksien kartoittamiseen, ideoimiseen ja kokeilemiseen on panostettava rinta rinnan nykyliiketoiminnan vaatimien kehitystoimien kanssa. Sillä olipa lopulta kyse valtio-, alue-, tai organisaatiotason toimijoista, systemaattinen ennakointitiedon kokoaminen edellyttää hyvää suunnittelua, joka tarvitsee tuekseen niin menetelmällistä syväosaamista kuin laajoja tiedonkeruun ja -tulkinnan mahdollistavia verkostoja. Lisäksi, Tulevaisuuden tutkimus­keskuksen tutkimus­johtajaa Jari Kaivo-ojaa lainaten, olennaista on erottaa, mihin kulloiseenkin tarpeeseen tietoa kerätään (esim. päätöksenteon prosessin kohdentamiseen, vaihtoehtoisten kehityskulkujen hahmottamiseen tai vaikuttavuudeltaan sopivimman toimintamallin valintaan). 

Erityisen haasteen ennakointitiedolla johtamiseen luo koronakriisin aikanakin vahvasti esille noussut, tulevaisuutta koskevien asioiden, ilmiöiden tai tapahtumien yhteenkietoutuminen sekä niistä aiheutuvien yhteis­vaikutusten yllättävyys ja vaikea ennakoitavuus. Niinpä pitkän tähtäimen strategisen ennakoinnin on havaittu edellyttävän aivan uudenlaista ymmärrystä eri toimialoja ja organisaatioita laajasti yhteen tuovista, luonteeltaan monimutkaisten ongelmien systeemisyydestä sekä niiden toimintaa ohjaavista toiminta­malleista ja prosesseista. On tullut sanomattakin selväksi, ettei tulevaisuutta voi ennakoida yksin ja erillään muista asiantuntijoista tai organisaatioistaTämä ei toki ole mikään korona-ajan ilmiö, vaan työtä pitkäjänteisen ja systeemisemmän ennakointiyhteistyön edistämiseksi on tehty meillä Suomessa jo vuosia. Tästä hyvinä esimerkkeinä niin Valtioneuvoston kanslian panostukset ministeriöiden välisen yhteisen ennakointiyhteistyön edistämiseen sekä yhteiskehittämisen menetelmillä toteutetun tulevaisuusselonteon laatimiseen, kuin työ- ja elinkeinoministeriön keväällä 2018 käynnistämä Kasvuportfolio-työ, jossa tavoitteena on edistää yritysten, tutkimusorganisaatioiden, ministeriöiden sekä aluehallinnon asiantuntijoiden yhteistyötä Suomen tulevaisuuden kasvumahdolli­suuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.

Lisää fokusta pk-sektoria osallistavaan ennakointiyhteistyön toiminnallisuuteen!

Siinä missä verkostomaisessa vuorovaikutuksessa piilee mahdollisuus aiempaa monimuotoisempaan ja tehokkaampaan ilmiötarkasteluun ja tulevaisuuden skenaarioiden pohdintaan, vielä riittää myös kehitettävää. Vaikka Suomessa on pitkälle kehittynyt ja kansainvälisesti arvostettu kansallinen ennakointijärjestelmä, keväällä julkaistun Kansallinen ennakointi 2020 -selvityksen mukaan ennakointitiedon keruu rajoittuu yhä liikaa toimijoiden omaan lähiympäristöön, ja se myös perustuu ensisijaisesti todennäköisten kehityskulkujen ennakointiin. Lisäksi samaan aikaan ilmestyneessä Kunta-ala ennakoijana -julkaisussa todettiin, että vaikka ennakoinnilla on jo vakiintunut asema osana kunnallista strategiatyötä, tietojohtamista, kaupunkiseutujen yhteistyötä ja maakuntien tulevaisuusryhmissä, valtaosa ennakointityöstä palvelee vain organisaatioiden sisäisiä prosesseja eikä tulee laajemmin hyödynnetyksi. Lopuksi, kuten jo totesin viimekertaisessa kirjoituksessani, vain huolestuttavan pieni määrä yrityksiä on toistaiseksi hyödyntänyt ennakointia jokapäiväisen toimintansa ja prosessiensa tukenaSiksi laajaan osallistavuuteen pyrkivästä vuorovaikutuksesta eri toimijoiden välillä on tullut myös kansallisen innovaatiopolitiikkamme yksi keskeisimmistä tavoitteista. 

Summa summarum, tarvitsemme lisää ekosysteemisessä yhteistyössä tapahtuvaa ennakointia. Tämän kehityksen valtavirtaistamiseksi tarvitsemme parempaa, käytännön toimintaa ohjaavaa ymmärrystä erilaisten ekosysteemikäsitteiden välisistä eroista, sekä konkreettisia käytännön esimerkkejä niistä ennakointitiedon kollektiivisista keräämisen, jäsentelyn ja soveltamisen tavoista, jotka mahdollistavat myös pienten ja keskisuurten yritysten aktiivisen mukanaolon heille parhaiten soveltuvissa ennakoinnin ekosysteemeissä. Ennen kaikkea, näin toimiessamme edistämme samalla myös yhteistä ymmärrystämme Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteista.

Jos ekosysteeminen yhteistyö kiinnostaa, vielä ehdit ilmoittautua VTT:n tulevana perjantaina 4.12. klo 8:30-9:30 fasilitoimaan keskusteluun aiheesta: Mitä pitää tietää ekosysteemeistä? Tilaisuuden aikana julkaistaan myös VTT:n, työ- ja elinkeinomisteriön sekä Gaia Consultingin asiantuntijoiden yhteen kokoama ekosysteemiopas ”Yhdessä kestävää kasvua”.

Sanna Ketonen-Oksi

Kirjoittaja on innovaatioekosysteemeissä tapahtuvasta yhteisarvonluonnista väitellyt strateginen ajattelija ja futuristi, joka hakeutuu mielellään tutkimuksen, koulutuksen ja yrityselämän erilaisille rajapinnoille. Arvojaan ja osaamistaan hän kuvaa yksinkertaisimmillaan kolmen -ismin avulla: humanismi, idealismi ja generalismi. Sannan löytää LinkedIn:stä ja Twitteristä käyttäjänimellä @ketonenoksi.

P.S. Suosittelen tutustumaan mm. seuraaviin lähteisiin:

* Metaforan viestijuoksusta esitti omassa puheenvuorossaan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa ”Koronapandemian hyvät ja huonot seuraukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä” (ks. s. 46) yritysennakoinnin saralla pitkän työuran tehnyt Tarja Meristö.

Kuva @https://unsplash.com/@emmagossett.

Tagged : / /

Tiesitkö, että… ?

Viime vuosikymmenien aikana yritysten keski-ikä on laskenut dramaattisesti. Kun yritysten keski-ikä oli vielä 1970-luvulla lähes 60 vuotta, on se 2020-luvulle tultaessa kutakuinkin puolittunut. Keski-iän ohella ovat laskeneet myös yritystoiminnan kumulatiiviset voitot. 

***

Viime vuosina julkaistujen tutkimusten mukaan ennakoinnilla voidaan kasvattaa merkittävästi yritysten taloudellista kasvua, kannattavuutta ja pitkän aikavälin elinvoimaisuutta Ja kuitenkin, vain huolestuttavan pieni määrä yrityksiä hyödyntää ennakointia jokapäiväisen toimintansa ja prosessiensa tukena

***

Valtaosa yritysten ennakointiin perehtyneestä tutkimus- ja kehitystoiminnasta on keskittynyt suuriin korporaatioihin tai pioneeriyrityksiin. Tämä on hämmentävää, sillä maailmanlaajuisesti noin 90% kaikista yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeä kansantaloudellinen selkäranka ja työllistävät esimerkiksi Euroopassa lähes 2/3 kaikista palkansaajista. Suomen Yrittäjien mukaan yrittäjyys on edelleen kasvussa. 

***

Pk-sektorin ns. tulevaisuuskyvykkyyden vahvistaminen on tällä hetkellä yksi eurooppalaisen talous- ja elinkeinopolitiikan keskeisimmistä tavoitteista. Maaliskuussa julkaistun uuden teollisuusstrategian toteutukselta sopii siis odottaa paljon. Jatkossa Euroopan Unionissa vaikuttaa oma korkean tason pk-yritysedustaja, jonka tehtävänä on koordinoida toimintaa tiiviisti kansallisten pk-yritysedustajien sekä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa.

***

Keväällä julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan yli puolet suomalaisista pk-yrityksistä kokee osaavan ja yrityksen tarpeita vastaavan työvoiman löytämisen haasteelliseksi – jopa siinä määrin, että se rajoittaa yritystoiminnan kasvua. Osaava henkilöstö on avainasemassa yritysten menestykselle, etenkin tilanteissa jossa tarvitaan nopeaa reagointia ja oppimista. Samaan aikaan kun alle 15% yritysjohtajista on vakuuttuneita kyvystään vastata tulevaisuuden haasteisiin, alle 20% johtajista kertoo tulevaisuuden osaamisten olevan prioriteettilistansa kärjessä

***

Kiinnostavaa, eikös vain? Tämä kaikki siitäkin huolimatta, että meillä Suomessakin ennakoinnin kentällä on monta pk-yrityksissä pitkään vaikuttanutta strategisen ennakoinnin osaajaa.

Samalla herää kysymyksiä: Mistä johtuu ennakoinnin yhä vähäinen ymmärrys ja osaaminen etenkin pk-sektorilla? Millaista ennakointiosaamista yrityksissä oikeastaan tarvitaan, nyt ja tulevaisuudessa? Mitä on strateginen ennakointi vuonna 2030? Mitä tarvitaan, jotta olemassa oleva tieto ja osaaminen saadaan valjastettua kaikkien yritysten voimavaraksi? Miten paremmin mitata / todentaa ennakoinnin hyötyjä organisaatiotasolla? Mihin suuntaan ennakointiosaamista tulisi viedä kansallisella tasolla? Missä määrin kiinnostus ennakointiin on lisääntynyt koronan myötä ja millaista uutta osaamista / kilpailua se lisää yrityskentällä?

Palataan näihin ja moniin muihin teemoihin ja kysymyksiin seuraavilla kerroilla. Suunnitteilla on, että tämä yritystoimintaa ja ennakointia eri näkökulmista käsittelevä blogikirjoitusten sarja jatkuu tällä kanavalla ainakin ensi kesään asti. Uusia kirjoituksia on tavoitteena julkaista noin kerran kuukaudessa. Jos haluat mukaan kirjoittamaan, ota yhteyttä tulevaisuusblogi2gmail.com tai kerro toiveita sinua kiinnostavista teemoista, haastateltavista jne. kommenttikentässä. 

Sanna Ketonen-Oksi

Kirjoittaja on innovaatioekosysteemeissä tapahtuvasta yhteisarvonluonnista väitellyt strateginen ajattelija ja futuristi, joka hakeutuu mielellään tutkimuksen, koulutuksen ja yrityselämän erilaisille rajapinnoille. Arvojaan ja osaamistaan hän kuvaa yksinkertaisimmillaan kolmen -ismin avulla: humanismi, idealismi ja generalismi. Sannan löytää LinkedIn:stä ja Twitteristä käyttäjänimellä @ketonenoksi.

Lähteitä:

Die Another Day: What Leaders Can Do About the Shrinking Life Expectancy of Corporations (2015): https://www.bcg.com/publications/2015/strategy-die-another-day-what-leaders-can-do-about-the-shrinking-life-expectancy-of-corporations

Corporate Foresight Benchmarking report 2018: Leading firms build a superior position in the market of the future: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=3178562

Uutinen Euroopan Unionin uudesta teollisuusstrategiasta (2020): https://ec.europa.eu/finland/news/industrial-strategy_200310_fi

Euroopan Komission tiedonanto: PK-yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten (2020): https://ec.europa.eu/transparency/regdoc/rep/1/2020/FI/COM-2020-103-F1-FI-MAIN-PART-1.PDF

PK-yritysbarometri (2020): https://tem.fi/-/pk-yritysbarometri-neljannes-pk-yrityksista-nakee-ilmastonmuutoksen-torjunnan-tarjoavan-uusia-liiketoimintamahdollisuuksia

Tagged : / /