TulevaisuusNYT

Kirjoittaja: Toni Peltola. Kuva: Pixabay.com

Kuka luo tulevaisuuttasi? Onko tulevaisuus samankaltainen kuin nykyhetki? Toni Peltola pohtii näitä kysymyksiä omasta näkökulmastaan.

Ovatko nykyhetken elintapasi samankaltaiset myös tulevaisuudessa?

Nykyajassa olen vegaani, joka lahjoittaa useita euroja kuukausittain monille eri kansainvälisisille järjestöille kuten The Humane League, GiveDirectly, Clean Air Task Force, AllFed, Good Food Institute, Malaria Consortium.

Elintarvikkeissa suosin luomua, kotimaista sekä Rainforest Alliance -sertifikoituja tuotteita. Pyrin ostamaan tavarani enimmäkseen kirpputoreilta käytettynä. Allekirjoitan aloitteita ja adresseja luonnon ja eläimien puolesta. En matkusta lentokoneilla enkä laivoilla, en omista autoa. Pyöräilen sähköavusteisella pyörälläni päivittäin, lyhyen työmatkani kävelen. Vietän paljon aikaa lähimetsissäni tallustellen ja nauttien luonnon moninaisuudesta ympärilläni. Luen paljon tieto- sekä kaunokirjallisuutta.

Kohtaan ystävät, tuttavat sekä tuntemattomatkin empaattisesti kuunnellen heitä. Vietän paljon aikaa lasteni kanssa leikkien ja kasvattaen heidän tunnetaitojaan. Harrastan teatteria monien rakkaiden ystävieni kanssa, sillä sosiaalinen vuorovaikutus on erittäin tärkeää ihmisille kuten myös eläimille. En ajattele itseäni ja pelkästään omia tarpeitani, vaan autan ihmisiä ja eläimiä mielelläni. Yritän käyttää mahdollisimman vähän luonnonvaroja, sillä luonto on kaiken elämän perusta, jopa ihmiselämän perusta. En hyväksy sotia, en hyväksy kansanmurhaa, en hyväksy tehotuotantotiloja.

Nämä ovat asioita, joita haluan tehdä myös tulevaisuudessa. Tämä on minun henkilökohtainen statopiani, nykyinen toimintamalli, jonka toivoisin säilyvän myös tulevaisuudessa. En silti toivo, että kaikki elämäni asiat yksityiskohtineen säilyisi ennallaan tulevaisuudessa. Tietenkin voisin parantaa toimintaani ja ehkä niin teenkin, mutta tämä on jo alku, alku luonnon itseisarvolle ja eläimien oikeuksille, luonnon monimuotoisuuden säilymiselle, empaattisille kohtaamisille yli lajien, alku rakkaudesta elämään.

Sinä voit vaikuttaa tulevaisuutesi jo nyt

kuva: pixabay.com

Voin itse vaikuttaa kotimaani poliittisiin päättäjiin. Voin vaikuttaa tulevaisuuteen toimimalla jokainen päivä kuten olisin jo tulevaisuudessa, sillä toivon tuollaista tulevaisuuden maailmaa, mitä yllä kuvasin. Ihmiset sanovat turhankin kevyesti lauseita kuten: ”No, ensi vuonna sitten” tai ”Ehkä joskus myöhemmin”.

Aika on koko ajan läsnä nyt tälläkin hetkellä. Aikaa ei tule lisää eikä se katoa mihinkään. Vuosi on yhtä paljon kuin nytkin ja yksi vuorokausi on noin 24 tuntia kuten nykyäänkin. Toki aika tuntuu kuluvan eri olosuhteissa eri tavalla; jos käytät päiväsi liikkumalla paljon ja tekemällä jatkuvasti jotain, sinun aikasi tuntuu kuluvan nopeasti. Jos vain seisot tai istut paikallasi, aikasi tuntuu kuluvan hitaasti. Tämän takia useat lapset sanovat, että heidän aikansa tuntuu kuluvan nopeasti, sillä he leikkivät paljon. Sitä paitsi me ihmiset emme kuluta aikaa, vaan aika kuluttaa meitä.

Jotkin valinnat ja päätökset tänään voivat estää sinua tekemästä jotain tulevaisuudessa. Tai jotkin valinnat, jotka jätit tekemättä tänään, voivat tulevaisuudessa tulla vastaan täysin eri tavalla. Millaisen maailman sinä toivot tulevaisuudessa? Miksi et toimisi jo niin myös nyt, nykyhetkessä?

Voit vaikuttaa omaan elämääsi ja siitä on hyvä aloittaa. Ehkä toimintasi tekee vaikutuksen johonkin toiseen ihmiseen ja hän voi alkaa toimia kuten sinä. Esimerkiksi minun veganismini on kannustanut muutamia ystäviäni kokeilemaan joitakin vegaanisia ruokia ja se on mielestäni hyvä asia.

less > more = love

Vähimmäisvaatimukset riittävät

Mielestäni nämä asiat pitäisi olla jokaisen ihmisen toiminnan vähittäisvaatimukset ja minimitavoitteet: Empaattinen ajattelu sekä empaattinen toiminta jokaista ihmistä ja eläintä kohtaan, mahdollisimman vähän luonnonvarojen kuluttamista ja mahdollisimman vähän hiilidioksidipäästöjä, heikoimpien ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin auttaminen, luonnon itseisarvon kunnioittaminen, ihmiskeskeisen maailmankuvan poistaminen. Enkä edes vaadi mielestäni paljoa. Nuo seikat ovat saavutettavissa, kun laajentaa ajatusmaailmaansa oman lähipiirin ulkopuolelle.

Ei, sinä et tarvitse PlayStation 5:sta, sinä ja sinun perheesi ette tarvitse neljättä moottoriajoneuvoa, sinun ei tarvitse ostaa markkinoiden uusinta älypuhelinta, sinun ei tarvitse matkustaa lomamatkalle ulkomaille kolme kertaa vuodessa, sinun ei tarvitse tilata tuotteita Temusta, sinun ei tarvitse syödä mitään eläinperäistä, sinä et tarvitse kuutta eri kesämekkoa, sinä et tarvitse kymmeniä eri kenkäpareja, sinä ja sinun perheesi ette tarvitse kahta eri omakotitaloa Suomessa ja toista kahta omakotitaloa ulkomailla, sinä et tarvitse juuri sitä laukkua. Kyllä, vähemmälläkin pärjää ja erittäin hyvin.

Mitä tulevaisuudessa ei voi olla?

Kuva: pixabay.com

Ihmisten mukavuudenhalu on kasvanut kohtuuden yli. Jatkuvaa ja kestävää talouskasvua ei voi olla olemassa rajallisella planeetallamme. On vain ajan kysymys, kun raja tulisi vastaan. Talouskasvu ei voi jatkua ikuisesti, joten sitä ei voi olla tulevaisuudessa. Miksi teemme siis nykyhetkessä asioita, jotka eivät ole kestäviä tulevaisuudessa? Luontokato ei voi jatkua ikuisesti, tavalla tai toisella sitäkään ei voi olla tulevaisuudessa. Mieluummin elän tämänhetkisessä maailmassa, jossa ei olisi luontokatoa kuin maailmassa, jossa ei ole enää luontoa, jota voisi kadottaa. Nykyhetkeä parempi tulevaisuus olisi, jos luontoa olisi enemmän. Sellainen tulevaisuus on mahdollista, voit alkaa luoda sitä nyt.

Kirjoittaja: Toni Peltola

Kuva: Sonia Reijonen

Kirjoittajasta: Toni Peltola (s. 1989), hyvinkääläinen sähköasentaja, joka on kirjallisuuden ja luovuuden ystävä. Liityin Tulevaisuuden tutkimuksen seuran jäseneksi vuonna 2022. Minä tunnen empatiaa monia ihmisiä sekä eläimiä kohtaan. Minulle luonto, eläimet ja taide ovat erittäin lähellä sydäntäni.

Lue myös aikaisemmat blogitekstini Tulevaisuusblogissa:

Minulta on myös ilmestynyt kirja Yhteys elää tunteessa marraskuussa 2024.

Tagged : / /

Taiteilijan katse tulevaisuuteen

Näin taidenäyttelyn ”Vaihtoehtoinen paratiisi”. Sen on ihmetellen ajatellut ja taiteeksi tehnyt kuvanveistäjä Emma Helle.

Näyttelyesitteessä sanotaan, että Emma Helle ammentaa länsimaisesta kuva- ja kertomusperinteestä ja nostaa esiin taidehistoriasta unohdettuja hahmoja. Hän näyttää, kuinka vanhojen tarinoiden ja kuvien merkitykset muuttuvat ajassa. Sieltä löytyy muinaisuskoja ja antiikin mytologioita, kristinuskon kertomuksia ja jälkiä vanhasta kirkkotaiteesta, renessanssin ja barokin taiteesta. Miksi ne säilyvät, mitä ne kertovat tälle ajalle? Miten ne liittyvät tulevaisuuteen?

Näyttely on raju sekoitus mennyttä, olevaa ja tulevaa. Siellä repeää katsojan eteen laajat näkymät.

Emma Helle: Prinsessa Sama (2018), kuva: Katariina Kantola.

Siinä sinä seisot,
keskellä elävän olevan runsautta,
sen pursuilevaa moninaisuutta.
Pakkomielteiseen uuden oppimiseen asetettu,
ihmisparka, insinööri
hapuillen ihmettelemässä,
mihin suuntaan taiteilija tahtoo muuttaa tulevaisuutta.

Ei ole ihme, jos ihmettelet. Olet ihminen, joka ihmettelee – ja on siis myös filosofi. Käytössäsi on kieli ilmaistaksesi muille, mitä ihmettelemästäsi ajattelet. Mutta oletko kokenut käytännössä konkreettisen maailman?

Luonto on oma oppialueensa. … Avaruus, aika, yhteiskunta, työ, ilmasto, ruoka, liikkuminen, eläimet ja mekaaniset voimat antavat meille päivittäin mitä suorasukaisinta, mutta merkitykseltään tavattoman tähdellistä opetusta. Ne kasvattavat sekä ymmärrystä että järkeä. … Aistein havaittavien objektien kohtaaminen on jatkuvaa oppimista erilaisuudesta, samanlaisuudesta, peräkkäisyydestä, olemisesta ja joltakin näyttämisestä, kasvavasta järjestyksestä, yksittäisen muuttumisesta yleiseksi ja moninaisten voimien yhdistymisestä kohti yhtä ainoaa päämäärää. … kaikki tämä, jotta mieli saisi kädet! – jotta oppisimme, että hyvät ajatukset ovat hyviä unia parempia vain toteutuessaan.” (Emerson 2002, 53-54.)

Näin Emerson selvittää ”Vaihtoehtoinen paratiisi” -näyttelyn taideteosten sanomaa. Jos kokemus konkreettisesta maailmasta puuttuu, ei ole kykyä ymmärtää todistettujakaan tosiasioita. Tämä viisaus löytyy myös Aristoteleelta.

Hän sanoo, että ne, jotka ovat enemmän perehtyneet luontoon, osaavat paremmin esittää yhdistettävät ja kattavat prinsiipit. Ne taas, jotka vain järkeilevät paljon, eivätkä sen tähden ota huomioon luonnon tosiasioita, saattavat olla sellaisia, jotka katsovat asioita liian suppeasta näkökulmasta (Aristoteles IV. 2011, 90).

Tulevaisuudentutkija tarvitsee tieteellisen tiedon lisäksi myös ruumiillisen aistiyhteyden luontoon. Hän tarvitsee näkymän myös vaihtoehtoiseen paratiisiin. Hänen on katsottava tulevaisuuteen, ei vain teknologiasta ja taloudesta, vaan myös taiteesta käsin.

Emma Helle: Vaihtoehtoinen paratiisi Turun taidemuseossa 15.9.2024 asti.

Kirjoittaja: Seija Kojonkoski-Rännäli

Olen vapaa tutkija, joka kirjoittaa mielellään blogitekstejä. Ensin olin käsityönopettaja eri kouluasteilla eri puolilla tätä maata. Pitkään olin käsityön didaktiikan lehtori Turun yliopistossa, opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikössä. Dosentuurini ala on kasvatustiede erityisesti käsityön filosofia.

Lähteet:
Aristoteles. 2011. Teokset IV. Syntymise4stä ja häviämisestä. Suomentanut Tuija Jatakari. Gaudeamus.
Emerson R.W. 2002. Luonto. Suomentanut Antti Immonen. niin & näin-lehden filosofinen julkaisusarja 23 45.

Tagged : / / / /